Teoksistani

Sisällöistä

Poikani syntymän jälkeen olen käsitellyt teoksissani paljon lapsuutta. Haluan kuvata lapsen herkkyyttä, ihmettelemisen kykyä ja hetkessä elämistä. Kun asiat näkee avoimin silmin, voivat pienet asiat näyttää suurilta ja suuret pieniltä. Pienuus, herkkyys ja ihmettely ovat asioita, jotka liian helposti jäävät aikuisten maailmassa kiireen ja tehokkuuden jalkoihin.

Rauhoittuminen ja pysähtyminen ovat aina olleet tärkeitä asioita taiteessani. Muita keskeisiä teemoja ovat olleet luonto ja ihminen osana luontoa. Olen kuvannut ihmisiä luontokappaleina ja inhimillisiä eläimiä. Nämä olennot näyttäytyvät kuvissani pieninä ja hauraina. Ne ovat aina vähän eksyksissä ja keskeneräisiä. Mutta juuri siinä on niiden voima.

Teosteni sisällön voisikin hyvin tiivistää kolmeen sanaan: Pieni on suurta.

Käyttämäni tekniikat

Olen toteuttanut useimmat teokseni taidegrafiikan eri tekniikoita yhdistämällä. Taidegrafiikassa minua kiehtoo sen yllätyksellisyys ja lukuisten variaatioiden mahdollisuus.

Perustekniikkani on useimmiten metalligrafiikka. Yleensä kuvieni ”selkärankana” toimii etsaus-piirros, jonka ympärille kuva rakentuu. Viime vuosina olen siirtynyt käyttämään työskentelyssäni metalligrafiikan uusia myrkyttömiä menetelmiä.

Työskentelytavakseni on muodostunut eräänlainen kollaasimainen työskentely: nappaan yhden palan yhdeltä laatalta, toisen toiselta ja kolmannen kolmannelta. Tai sitten yhdistänkin kuvaan vaikka nauloja, tuohta tai paperileikkausta. Kutsunkin työskentelytapaani joskus palapelin tekemiseksi. Usein en aivan alussa tiedä millaiseksi lopputulos muodostuu. Teos saattaa siis yllättää minutkin. Yllätyksiä tuottaa jo tekniikka: jännityksellä odotan prässin ääressä aina, miltä ensimmäinen vedos näyttää.

Ihastuin taidegrafiikkaan jo opiskellessani koululaisena Vihdin lasten ja nuorten kuvataidekoulussa. Palasin tekniikan pariin päästyäni opiskelemaan Kuvataideakatemian taidegrafiikan osastolle. Hauska yhteensattuma oli, että molemmissa paikoissa opettajanani toimi taidegraafikko Inari Krohn. Opin häneltä paljon. Jälkeenpäin ajateltuna merkitsevää oli hänen nöyrä, mutta tinkimätön ja määrätietoinen asenteensa taiteen tekemiseen.

Välillä teen grafiikan lisäksi muitakin teoksia. Kuljeskelen mielelläni luonnossa ja kirpputoreilla. Näistä retkistä ovat saaneet alkunsa useimmat kolmiulotteiset teokseni. Kerran mieltäni alkoivat kiehtoa vanhat virsikirjat, joita kirpputoreilta vähitellen kulkeutui mukanani kotiin mittava kokoelma. Aluksi en tiennyt, mitä niistä syntyy vai syntyykö mitään. Vähitellen suunnitelma kehkeytyi ja syntyi tuhansista virsikirjan lehdistä koostuva teos ”Enkeli taivaan”. Siinä sanat, virren säkeet, tekevät näkymätöntä näkyväksi. Samalla tavoin kuvataide antaa hahmon näkymättömälle, ideoille, ajatuksille ja tunnelmille.